Peitot

Viimeisiä lomapäiviä viedään. Niin se kolme viikkoa vierähti hetkessä ja täytyy sanoa, että ei kyllä tekisi yhtään mieli palata arkeen. On ihanaa, kun saa nukkua "pitkään". Pitkään sitaateissa siksi, että minulle se tarkoittaa sitä, että herään noin klo 8 aamulla, joskus jopa nukun puoli yhdeksään. Minulle se on pitkään ja olo on ollut jopa suhteellisen virkeä. Laskeskelin, että minun pitäisi työviikolla mennä nukkumaan illalla klo 20.00, jotta saisin tarvitsemani kymmenen tunnin unet. Ei taida ihan onnistua.

Muihin asioihin. Sain jo jokin aika sitten valmiiksi virkatun peiton, jota tein siskoni tytölle. Olen tulokseen oikein tyytyväinen.

Tekemästäni peitosta innostuneena olen aloittanut toisen peiton virkkaamisen, tällä kertaa meille kotiin. Värit ovat toisenlaiset, jotta sopivat meidän kodin sisustukseen, siis punaista, violettia, keltaista, vihreää ja jossain vaiheessa, kun sopiva lanka löytyy, niin oranssia (pahoittelut hieman oudon sävyisestä kuvasta, en saanut mistään kuvakulmasta värejä näyttämään juuri oikeilta). Ja kyllä, meillä on kotona paljon värejä, varsinkin punaista ja oranssia. Olen tietysti pitänyt näppini kurissa lasten huoneissa, jotka ovat pääsävyltään siniset, poikien huoneita kun ovat.

Viimeisenä, eikä mitenkään liity peittoihin, viimeisin kuppiostokseni. Olin haaveillut Marimekon Siirtolapuutarha-kahvikupeista, mutta en ollut ostanut niitä suhteellisen kalliin hinnan (13,50 €) johdosta. Minä ja mieheni saimme lahjaksi Stockmannin lahjakortin ja päätimme käyttää lahjakortin mainittuihin kuppeihin ja nyt meillä on niitä neljä. Kupit ovat mielestäni ihanan näköisiä ja, lisäbonuksena, sopivat käteeni, koska kuppien korva on hyvän mallinen eikä ole liian suuri pienille sormilleni.

Ja nyt tämä äiti lähtee ostamaan teinille shortseja...