tiistai 15. marraskuuta 2011

Pakko purnata

En kestä ihmisiä, jotka asettavat itse itsensä toisten yläpuolelle ja ajattelevat olevansa parempia kuin muut. Heidän asemansa, tittelinsä ja tehtävänsä ovat heidän mielestään tärkeämpiä kuin jonkun toisen. Nenänvartta pitkin katsotaan erityisesti ihmisiä, jotka ovat ns. tavallisia duunareita. Korkeampi koulutus ja asema antavat heille heidän mielestään oikeuden arvostella ja vähätellä niitä, jotka syystä tai toisesta ovat elämässään asettuneet "alempiarvoiseen" asemaan. Nämä ihmiset eivät voi käsittää, että duunari voi myös olla älykäs, oman alansa ammattilainen ja siinä tehtävässä aivan yhtä tärkeä kuin kuka tahansa muu. Tehokkaaksi vähättelyn yhdistelmäksi olen myös havainnut sen, että olet sekä nainen että duunari. Niin kuluneelta kuin se kuulostaakin, on se edelleen totisinta totta monissa tilanteissa.

Olen ihminen, johon ei tee vaikutusta hieno asema eikä hienot tittelit. Minuun tekee vaikutuksen se, että ihminen on aidosti ystävällinen ja arvostaa kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina ammattilaisina, asemasta, koulutuksesta ja virkanimikkeistä riippumatta. Ohimosuonet pullistuvat ja pulssi kiihtyy, kun joudun toteamaan että kyseisiä itsensä jalustalle nostavia ihmisiä ilmestyy tielleni toistuvasti. Enpä muuta sano, kuin että onneksi on keksitty BodyCombat-tunnit!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti