torstai 28. heinäkuuta 2011

Kesäloma

Ensimmäistä kertaa moniin vuosiin todella nautin kesälomasta. Aikaisempina vuosina olen jo ennen kesälomaa stressaantuneena miettinyt, että miten saan ajan kulumaan, mitä tekemistä keksin lapsille ja niin edelleen. Jostain syystä tänä vuonna yllä mainitut mietteet eivät tunkeutuneet aivoihini. Päinvastoin ajattelin, että en ota näistä asioista mitään paineita. Ehkä olin tänä vuonna normaalia enemmän loman tarpeessa.

Mikä onni, kun aamulla saa nukkua niin pitkään kuin nukuttaa. 10 tunnin yöunien jälkeen jaksaa tehdä mitä vaan, tai olla tekemättä. Se, että en suunnitellut tekemistä, ei tarkoita sitä, että en olisi tehnyt mitään. Tekemistä riitti, mutta älkää kysykö, että mitä sain aikaan, koska siihen en oikein osaa vastata. Tai tiedän minä, luin monta kirjaa ja katsoin monta elokuvaa, kävin ostoksilla ja join monta kupillista kahvia kahviloissa. Kokeilin keilaamista ja menin Vispilällä Korkeasaareen. Mitäpä muuta sitä tarvitsisikaan tehdä?

Tämän nautinnollisen kesäloman jälkeen arkeen paluu on ollut sitäkin karumpaa. Jatkuva haukottelu vaivaa ja silmät eivät tahdo aueta, vaikka kuinka yrittäisin. Motivaatio on kokonaan kadonnut, vaikka kesäloman jälkeenhän minun pitäisi suorastaan puhkua intoa ja tarmoa, jolla voisin paneutua työtehtäviini. Puhumattakaan siitä, että työpisteen tietokoneen salasana oli vanhentunut lomani aikana ja heti ensimmäisenä aamuna oli keksittävä uusi. Liikaa vaadittu.

Tänä vuonna kesäloma rentoutti, jopa siinä määrin, että siitä palautuminen voi kestää pitkään. Eläköön kesäloma!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti