keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Melkein kaksi vuotta

Tajusin tässä, että viimeisimmästä blogikirjoituksestani on lähes kaksi vuotta. Miten nopeasti aika kuluukaan. Jätin tietoisesti blogiin kirjoittamisen vähemmälle vuonna 2015, tuntui siltä, että ei jaksa eikä ehdi.

Paljon on parissa vuodessa ehtinyt tapahtua. Nyt kun pohtii asioita ja miettii menneitä, olen päässyt toteuttamaan useita haaveitani. Matkustin Lontooseen ja Kööpenhaminaan. Vaihdoin työpaikkaa ja pääsin opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Kävin katsomassa Queenia ja Adam Lambertia Helsingin Kaisaniemessä. Aika mahtavia juttuja. Ja huhtikuussa on tulossa Rooman matka hyvän ystävän kanssa.

Mutta mahtuu tuohon pariin vuoteen murheitakin. Rakas isoisäni menehtyi ja ikävä on edelleen kova. Ennen uuden työpaikan saamista olin tuskaisen tympääntynyt ja uupunut työelämään.

Mutta nyt on asiat aika mukavasti. Ehkäpä tässä jossain välissä ehtisin tännekin kirjoitella muutamia lauseita tai pieniä tarinoita.

Laitan tässä muutaman kuvan parin viime vuoden kohokohdista, tai muuten mukavista asioista, teidänkin iloksenne.

14.2.2017 Ystävänpäivä

Lontoo

Big Ben Lontoossa

Peter Pan -patsas Lontoossa

Pieni Merenneito Kööpenhaminassa

Herkkua kasvisruokaa Kööpenhaminassa

Kaunis Kööpenhamina

Queen + Adam Lambert, upea sää helli yleisöä
Adam Lambert Kaisaniemessä
Brian May Kaisaniemessä


keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Pitkästä aikaa

Palasin tänään blogini pariin ja huomasin, että viimeisestä kirjoituksesta on kulunut monta kuukautta! Olen selvästi puuhastellut muita asioita.

Viimeisen kuukausien aikana minulla on ollut tavoitteena tehdä vapaa-aikana asioita, joista pidän ja joista tulee hyvä mieli. Kirjojen lukeminen, liikunta, käsityöt, kahvilassa ja elokuvissa käynti, ystävien tapaaminen, elokuvien katselu kotona perheenjäsenten kanssa... kaikkea näitä ja varmasti jotakin muuta, jota en muista mainita. Olo on pääsääntöisesti ollut onnellinen (no, jos ei työstressiä oteta huomioon ja onneksi sekin alkaa helpottaa).

Joka paikassa tuodaan tällä hetkellä esille onnellisuuden tavoittelu ja keinot siihen. Minä en yritä olla onnellinen trendien takia, vaan siksi, että minulla olisi parempi olla. Yritän myös muistaa, että aina ei voi olla se paras päivä ja ne huonotkin päivät pitää sallia. Oma hyvä oloni on eniten kiinni asenteestani suhtauta asioihin ja, vaikka en ensin uskonut, omia ajattelumallejaan pystyy muokkaamaan.

Elämän pienet ilot, vastajauhettu kahvi, uusi muki ja hyvä tee, ystävän seura, hyvä kirja, perhe ja kaikki muut asiat, joista voin olla kiitollinen. Minulla on asiat oikeasti todella hyvin.

Tässä muutama viime kuukausien aikaansannoksistani sekä pari fiilistelykuvaa, kesämuki ja ensimmäiset ulkokahvit. Ensimmäisissä kahdessa kuvassa villasukat molemmille pojilleni. Kolmas kuva on virkattu peitto kummipojalle. Neljännessä kuvassa virkattu peitto kotiimme. Viidennen kuvan isoäidin ruuduista on tulossa myös peitto kotiin, "tyttöjen" peitto eli minulle. Kuudennessa kuvassa erittäin makoisaa vihreää teetä, shampanja-tryffelitee, se jos mikä on arjen luksusta. Seitsemännessä kuvassa ostamani kesämuki. Ja viimeisessä kuvassa meren ranta, kun olimme tämän vuoden ensimmäisillä ulkokahveilla Espoossa.






































perjantai 23. tammikuuta 2015

Vatsasta ja paranemisesta

Eipä ole tullut kirjoiteltua pitkään aikaan. Mielenkiintoista tekemistä ja touhua on riittänyt eikä aikaa netissä oleiluun ole juurikaan jäänyt (ei huono asia). Nyt on pakko ottaa näppäimistö käyttöön ja kirjoittaa vatsa-asioista.

Tuossa viime vuoden loppupuolella mainitsin, että olen mennyt ravintoterapeutin vastaanotolle. Veden juonnista lähdettiin liikkeelle ja sen jälkeen on tehty monia muita asioita, kuten karsittu ruokia ja otettu lisäravinteita sekä vitamiinilisiä (ovat olleet keskeisessä roolissa, uskokaa pois). Vähän yli kolmessa kuukaudessa oloni on parantunut merkittävästi, huonoja vatsapäiviä on todella paljon vähemmän.

Mutta mitä muuta olen saanut, kun suolisto pikkuhiljaa paranee?

Tietenkin ne hyvät vatsapäivät.

Ihoni melkeinpä kukoistaa! Ihotautilääkärin diagnosoima perioraalidermatiitti eli suunympärysihottuma on ollut täysin oireeton. Poskeni hehkuvat ilman poskipunaa ja kasvojen iho on muutenkin huomattavasti paremmassa kunnossa.

Hiukseni kiiltävät upeasti ja kuiva karheus on lähes kadonnut. Ja kuten aikaisemminkin kerroin, ihoni ja limakalvoni eivät ole enää läheskään niin kuivat kuin aikaisemmin. Nämä asiat ovat varmasti parantuneet riittävällä veden juonnilla myös.

Mielialani on kohonnut. En menetä hermojani ihan niin helposti kuin aikaisemmin ja tunnen itseni energisemmäksi muutenkin. Puhkun intoa tehdä asioita.

Päänsäryt ovat kadonneet.

Kaiken tämän olen saanut ja se on uskomatonta. Olen vasta alkutaipalleella paranemisessa ja näin paljon hyvää on jo tapahtunut. En voisi olla onnellisempi.


tiistai 25. marraskuuta 2014

Vettä, vettä, vettä

Uskomatonta, mutta totta, olen kärsinyt vatsavaivoista teini-iästä lähtien eli yli 25 vuotta. Tänä vuonna, lopultakin, päätin tehdä asialle oikeasti jotakin  (muuta kuin ravata lääkärillä) ja menin ravintoterapeutin vastaanotolle. En aio tässä kertoa kaikkia yksityiskohtia, sanon vain sen, että asiaan on tullut parannusta. Ei olekaan normaalia, että vatsa on jatkuvasti kipeä ja olo huono. Normaalia on se, että vatsa ei ole kipeä ja toimii normaalisti. Olin kuvitellut, että vatsavaivat ovat osa minua, ominaisuus, jolle en voi mitään. No, väärässä olin.

Oikeastaan ensimmäinen asia, johon ravintoterapeutti kiinnitti huomiota, oli veden juonti. Tai se, että en juonut vettä, ainakaan riittävästi. Olen kärsinyt, vatsavaivojen lisäksi, myös kuivista silmistä ja limakalvoista sekä kuivasta ihosta. Olen juossut näiden(kin) takia lukuisissa lääkäreissä, jotka ovat määrännet lisää ja lisää erilaisia rasvoja, silmätippoja ja nenäsumutteita. Kukaan lääkäri ei koskaan ole sanallakaan maininnut ns. sisäisestä kosteuttamisesta eli siitä, että pitäisi juoda riittävästi. Siispä ensimmäinen kotiläksyni ravintoneuvojalta oli, että minun on juotava vähintään 2 litraa vettä päivässä, aloitus asteittan, jotta elimistö tottuu. Ja kyllä veden riittävällä juonnilla on merkitystä vatsan toiminnallekin.

Niin minä aloitin. Ensimmäisellä viikolla tavoitteena oli 1 litra vettä päivässä, toisella viikolla se tavoite eli 2 litraa. Veteen piti välillä lisätä käsittelemätöntä merisuolaa hippusen, jotta vesi imeytyisi paremmin. Tällä hetkellä 2 litran juominen päivässä ei tuota enää mitään ongelmia ja minusta ja vesipullosta on tullut parhaat kaverit.

Ja mitä sitten on tapahtunut?

Silmäni ovat huomattavasti paremmassa kunnossa enkä tarvitse kosteuttavia silmätippoja kuin satunnaisesti. Ihoni ei ole enää kiristävän kuiva suihkun jälkeen eikä hilseile. Nenäni limakalvot ovat huomattavasti paremman tuntuiset eikä nenä ole niin tukossa kuin aikaisemmin tähän aikaan vuodesta.

Uskottava se on, veden riittävällä juonnilla on merkitystä. Näin pienellä asialla saa ison muutoksen aikaan. Miksi kukaan ei ole kertonut minulle tätä aikaisemmin?

Tässä sitä on, parasta eliksiiriä suosikkilasissani. Ei näy edes, mutta tekee ihmeitä.



maanantai 17. marraskuuta 2014

Joulunalustunnelmia

Aika on kulunut nopeasti ja huomasin, että viimeisestä kirjoituksestani on kulunut kolme kuukautta, mitä ihmettä? Viime kuukausina minulla on ollut paljon puuhaa ja jotenkin blogiin kirjoittaminen vain on jäänyt.

Marraskuu on puolessavälissä ja kauppoihin on taas ilmestynyt joulu. Jostain syystä tänä vuonna tämä ei ole ärsyttänyt minua samaan tapaan kuin aikaisempina vuosina. Itse asiassa olen jo ihan joulufiiliksissä ja tekisi mieli laittaa kotiinkin joulukoristeet, mutta en ole kehdannut.

Viikonloppuna pääsin vauhtiin joululahjojen ostamisessa. Ja tuli ostettua itselleenkin pari etukäteislahjaa...

Olen jo useana vuonna, joulun alla, haaveillut Marimekon kankaisesta joulukalenterista ja tänä vuonna päätin ostaa sen. Itselleni en sinne mitään laita, mutta silmiäni se miellyttää ja se tuottaa minulle iloa, kun voin ihastella sitä seinällä.

Olen myös ihastunut Iittalan Taika-sarjaan ja meillä on jo mukeja ja kulhoja. Punaisia Taika-astioita saa vain joulun alla, joten en voinut eilen vastustaa ihanaa Taika-lautasta.

Näistä se joulu lähteen mukavasti käyntiin. Katsotaan kuinka kauan jaksan sinnitellä ennen kuin laitan kotiin ne joulukoristeet.

Ihanaa joulun odotusta kaikille!

Kuvat: https://www.marimekko.fi/verkkokauppa ja https://store.iittala.fi/home




maanantai 18. elokuuta 2014

Ihanaa teetä

Viime lauantaina kävin Vantaalla sijaitsevassa Frosmanin teemyymälässä. Juon päivässä useita kuppeja vihreää teetä, joten irtoteetä kuluu kuukaudessa mukavasti.

Mikä ihana paikka Forsmanin teemyymälä onkaan! Teemyymälä on Pohjoismaiden suurin erikoisteemyymälä ja valikoima olikin laaja. Myymälä näyttää kauniilta ja, mikä parasta, siellä voi itse availla teeastioita, tuoksutella ja valita rauhassa. Tarjolla on myös haudutettua teetä, yleensä jostakin teeuutuudesta tehtyä ja sitä voi maistaa maksutta. Kun olet tuoksutellut ja valinnut, voit itse pakata ja punnita teet haluamasi kokoisiin (ja värisiin) pusseihin ja punnita itse. Tai voit pyytää henkilökuntaa tekemään tämän kaiken, jos siltä tuntuu.

Teepurkkeja, teepannuja, teemukeja ja vähän muitakin herkkuja.

Jos olette teen ystäviä, suosittelen!







perjantai 15. elokuuta 2014

Neuletakkiostoksilla

Kesän kuumuudessa haaveilin täydellisestä neuletakista, johon voisin kääriytyä syksyn tullessa. Haaveilun päätteeksi löysin itselleni kaksi neuletakkia, joista toinen on aivan ihana ja toinen se täydellinen, jollaista olin etsinyt. Neuletakit ovat myös hyvin eri hintaisia ja erilaisesta materiaalista tehtyjä, joten on mielenkiintoista nähdä kuinka ne kestävät.

Ensimmäinen, se "aivan ihana" on suomalaisen Arela-merkin punainen 100 % kašmirvillainen Harper-neuletakki. En yleensä voi käyttää villaisia vaatteita, koska ne kutittavat, mutta tämä ei sitä tee. Neuletakki on ohut, ihanan kevyt ja pehmeä. Ja kallis...

Kuva: http://arelastudio.com/


























Sitten se toinen, se täydellinen. Yllättävää kyllä, se löytyi Gina Tricot -kaupasta, josta en yleensä onnistu ostamaan mitään, lienenkö jo liian vanha. Juuri tällaista pitkää, harmaata neuletakkia olin mielessäni piirrellyt ja sehän löytyi. Hinta aivan toista luokkaa kun tuon toisen ihanuuden. Täydellinen sekä mekkojen että farkkujen kanssa.

Kuva: http://www.ginatricot.com/fi/fi/start


























Molemmat yhtä mieluisia ja kun ilmat hieman viilenivät, pääsin jo käyttämään molempia. Aamulla kun lähtee töihin ennen kello seitsemää, on neuletakki ollut jo ihan tarpeen. Mutta ei haittaa, aamun ihana viileys on tuntunut hikipäivien jälkeen oikein virkistävältä.

Kyllä näissä kelpaa kulkea.